Puhuimme paljon aloituksen tärkeydestä. Miten tarina, novelli tai proosa alkaa. Ensimmäinen lause. Aloitukset ovat heikko kohtani, ja ehkä tarinan pitäminen kasassa. Lanka karkaa lopusta tiettymättömiin. Ajattelen tarinan, kuin elokuvana, filminä päässä, mutta ennen kuin filmi on kulunut loppuun, olen unohtanut niin vuorosanan kuin juonenkin, tarinasta on jäljellä vain kaiku.
Opettaja muuten näytti molemmat tarinani, viimeisenä piti lukea se edellinen, kun en ollut paikalla. En ole ääneen lukijatyyppiä. Olen hiljainen näpertäjä.
Ensi kerraksi pitäisi keksiä mieliruno ja analysoida sitä. Jäi epäselväksi mitä se tarkoittaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti